Siitä alkaa olla kahdeksan kuukautta, kun kannoimme muuttolaatikot Piccolo Salvon piazzalle.
En tiedä, onko kahdeksan kuukautta lyhyt vai pitkä aika, mutta siitä olen aika varma, etten ole vuosiin oppinut yhtä paljon uusia asioita kuin tämän kahdeksan kuukauden aikana.
Tälläkin viikolla kaikenlaisia ihmeellisiä juttuja on tullut vastaan ihan koko ajan. Voitte tutustua niihin kuvagalleriassa.
Viikon typerimmät lauseet tulevat kuitenkin tässä:
Kuinka vaikeaa voi olla oliivien kerääminen käsin – sehän on vähän kuin poimisi mustikoita ylösalaisin.
Äkkiäkös me tuo hiekkakuorma tyhjennetään.
Jätä vaan Salvo pihaan muiden koirien kanssa, ei se sieltä mihinkään karkaa.
Joku viisas olisi noudattanut naapureiden neuvoa ja jättänyt oliivit rauhaan. Päivien tuijotuskisan jälkeen päätin kokeilla, kuinka korkealle pääsisin ja millaisen saaliin saisin. Työ on hidasta, sillä meillä ei ole ”ravistinta” eikä verkkoa. Olen nyt tyhjentänyt kaksi puuta kymmenestä kiipeilemällä tuolilla ämpäri kainalossa ja vetämällä oksat lähemmäs haravalla. Veikkaan, että korkeimmat oksat ovat jossain viidessä metrissä – eli seuraavaksi tarvitaan kunnolliset tikkaat. Pakko tunnustaa, että saisin mustikkampärin täyteen nopeammin.
Maailma muuttuu vähemmän hiljaiseksi, kun nämä tyypit pääsevät ulkoilemaan. Kukkokin on jo oppinut kiekumaan ja kanojen munat ovat muuttuneet vähän suuremmiksi.
Mä erehdyin haukkaamaan puoliraakaa kakia – ja oli kyllä viimeinen kerta! Nyt kun ne ovat kypsyneet niin olen jäänyt vähän koukkuun. Käsittääkseni niitä saa kaupoista myös Suomessa. Ja jos eivät ole pehmeitä niin kannattaa tosiaan laittaa ne muovipussiin muutamaksi päiväksi parin omenan kanssa ja avot, valmista on!
Kiitos! Elämä Fallossa on aika intensiivistä – naapurit touhaavat mukana joka päivä jollain tavalla. Nyt ollaan onneksi jo siinä vaiheessa, että mekin saadaan auttaa muita eikä pelkästään päinvastoin.
Joskus kyllä kaipaisin sellaista ”pysy peitoissa -päivää”, mutta toisaalta tähän aikaan vuodesta on pakko nousta ainakin lämmittämään taloa.
Ei oikeastaan. Se on sellainen nelivetoinen, penkin alta nivelletty kuljetusvehje, joka mun silmään muistuttaa traktoria, mutta ei kuulemma ole. Ne on tosi hienoja!
Kiitos taas! Näitä kuulumisia on vaan niin mukava lukea!
Kiitos tosi paljon! Ja terveisiä meiltä kaikilta!
Kivoja kuvia! Siellä näyttää olevan lämmin yhteishenki. Hetken aikaa mietin mitä kakit ovat ja sitten piti googlata. En ole ikinä maistanut.
Mä erehdyin haukkaamaan puoliraakaa kakia – ja oli kyllä viimeinen kerta! Nyt kun ne ovat kypsyneet niin olen jäänyt vähän koukkuun. Käsittääkseni niitä saa kaupoista myös Suomessa. Ja jos eivät ole pehmeitä niin kannattaa tosiaan laittaa ne muovipussiin muutamaksi päiväksi parin omenan kanssa ja avot, valmista on!
Ei teillä aika tule pitkäksi. Kivoja kuvia! Ja mukavaa naapuriapua. Kiitos, näitä on kiva lukea.
Kiitos! Elämä Fallossa on aika intensiivistä – naapurit touhaavat mukana joka päivä jollain tavalla. Nyt ollaan onneksi jo siinä vaiheessa, että mekin saadaan auttaa muita eikä pelkästään päinvastoin.
Joskus kyllä kaipaisin sellaista ”pysy peitoissa -päivää”, mutta toisaalta tähän aikaan vuodesta on pakko nousta ainakin lämmittämään taloa.
Kiitos Minna,taas oli niin ihanan kattava postaus…kera fotojen. Sinun ansiosta,varasin Rivaan matkan. Eka kerran Italiaan 🙂
Onpa hauska kuulla! Olen ihan varma, että reissustasi tulee ikimuistoinen. Laita sitten meille matkakuvia!
ihanaa työntäyteistä elämää teillä ,joka päivä jotain uutta.
😀 Meillä riittää kyllä vipinää – osin itse aiheutettua ja osin muiden aiheuttamaan. Mutta en valita. Aika ei ainakaan käy pitkäksi… 😀
Onko motozappa = puutarhatraktori?
Ei oikeastaan. Se on sellainen nelivetoinen, penkin alta nivelletty kuljetusvehje, joka mun silmään muistuttaa traktoria, mutta ei kuulemma ole. Ne on tosi hienoja!