Fallossa on ihan tavallista, että postinkantaja kaahaa yläkylälle pienellä autollaan ja lykkää naapureiden kirjeet sille, joka sattuu osumaan paikalle.
Minäkin olen kuitannut useamman kuin yhden Vaarin sähkölaskuista.
Ja onhan se ihan ymmärrettävää, että postinkantajamme ei viitsi kurvailla pikkukujia alas Valle Vecchialle, jos vain sattuu löytymään helpompi tapa päästä lähetyksistä eroon.
Mitäpä sitä suotta kiemurrella, jos sen voi jotenkin välttää.
(Systeemin laillisuudesta en tosin ole ihan varma.)
Tämän ”käytännöllisen” jakamismetodin seurauksena meidän postimme löytyy milloin mistäkin, sillä nämä postinkantajan apulaiset eivät aina ole ihan loogisimpia ajattelijoita.
Kas, seinässä on postilaatikko, laitetaan kirje sinne on ilmeisesti vähän liian tylsä ratkaisu.
Niinpä olemme löytäneet kirjeitä esimerkiksi kynnykseltä tai ovenraosta.
Ja paketteja ainakin kahdesta kellarista ja aasitallin portailta.
Olen myös joskus palannut baarilta postipaketti kainalossa.
Piccolossa täytyy siis muistaa tehdä ns. postitarkastuksia eli tutkia tasaisin väliajoin kaikki ne paikat, joihin joku on saattanut jakaa postia.
Sekin on ihan mahdollista, että
- Postinkantaja tai joku apulainen on jättänyt paketin portaillemme, kun olemme olleet jossain muualla.
- On ruvennut satamaan.
- Vaari tai joku muu on osunut paikalle ja päättänyt pelastaa paketin turvaan esimerkiksi omaan kotiinsa.
- Paketti palaa takaisin meille, kun kyseinen pelastaja sattuu muistamaan, että aah, minullahan on tuo suomalaisten paketti.
Onneksi esimerkiksi Faija muistaa aina varoittaa, että paketti on lähtenyt matkaan.
Eli osaamme aloittaa etsinnät muutaman päivän kuluttua.
Postinkantajamme on mukava rouva, mutta pakko sanoa, että ei-italialaiset nimet saavat hänet melko sekaisin.
En myöskään usko, että hänen varastoonsa kuuluu sana yksityinen
Vai mitä sanotte näistä:
Kohtaaminen 1
Postinkantaja soittaa torvea ja huutaa auton ikkunasta.
PK: Teille on kirje!
Minä: Tämä ei ole meille.
PK: Mutta nimi ei ole italialainen.
Minä: Ei ole italialainen. Tämä on meidän kylän pappi, joka on Kongosta.
PK: Mutta sinähän et ole italialainen.
Minä: En ole, mutta ei ole pappikaan. Pappi on Kongosta. Tämä kirje on papille.
Postinkantaja kaahaa pois.
Kohtaaminen 2
Postinkantaja soittaa torvea ja huutaa auton ikkunasta.
PK: Teille on kirje!
Mikko: Tämä ei ole meille.
PK: Mutta nimihän ei ole italialainen.
Mikko: Ei ole. Se on ranskalainen. Ja osoite on yläkylällä.
PK: Mutta tehän ette ole italialaisia.
Mikko: Emme ole, olemme suomalaisia.
PK: No kenelle tämä sitten on menossa?
Mikko: Se on menossa yläkylän ranskalaiselle.
PK: Onko täällä joku ranskalainen?
Mikko: Näköjään.
PK: Missä tämä osoite on?
Mikko antaa ajo-ohjeet.
Postinkantaja kaahaa pois.
Kohtaaminen 3
Postinkantaja soittaa torvea ja huutaa auton ikkunasta.
PK: Teille on kirje!
Minä: Tämä ei ole meille.
PK: Mutta nimi ei ole italialainen.
Minä: Ei ole italialainen.
PK: Kuka tämä sitten on?
Minä: Tämä on taas se pappi.
PK: Mikä pappi?
Minä: No se sama kongolainen pappi, joka sai postia viime viikollakin.
PK: Mutta sinähän et ole italialainen.
Minä: En ole, mutta ei ole pappikaan.
PK: Mitä?
Minä: Pappi on Kongosta. Tämä kirje on papille. Pappi asuu edelleen sen isomman kirkon vieressä.
PK: Ahaa, kiitos.
Ja kaahaa pois.
Kohtaaminen 4
Postinkantaja soittaa torvea ja huutaa auton ikkunasta.
PK: Teille on postia! Laitoin kirjeen laatikkoon.
Ja kaahaa pois.
Mikko kaivaa kirjeen laatikosta.
Mikko: Ei tämä ole meille. Tämä on jollekin Larissalle.
Minä: Larissa on se venäläinen, jolla on talo yläkylällä.
Mikko: Kuka?
Minä: Se on pormestarin veljen vaimon sukulainen.
Mikko: Ehkä on viisainta, että viedään itse tämä perille. Tässähän on ihan selvä osoite.
Matkalla Larissan talolle törmäämme Domenicoon ja Ginoon.
Domenico: Mikä se on?
Minä: Kirje Larissalle. Postinkantaja oli tuonut sen vahingossa meille.
Domenico: Kuka on Larissa?
Minä: No se venäläinen, jolla on talo täällä yläkylällä. Pormestarin veljen vaimon sukulainen.
Domenico: Aah, siinähän on osoitekin. Me voimme viedä sen perille.
Minä: Voi kiitos.
Domenico ja Gino lähtevät viemään kirjettä.
Mikko: Olikohan tuo nyt ihan viisasta.
Minä: Ainakin ne lähtivät oikeaan suuntaan.
Kohtaaminen 5
Postinkantaja soittaa torvea ja huutaa auton ikkunasta.
PK: Teille on kirje!
Minä: Tämä ei ole meille.
PK: Mutta nimi ei ole italialainen.
Minä: Ei ole italialainen.
PK: Mutta sinä et ole italialainen?
Minä: En ole italialainen, mutta tämä ei ole minulle.
PK: Kenelle tämä sitten on?
Minä: Tämä on taas sille papille.
PK: Mutta nimi ei ole italialainen.
Minä: Ei ole italialainen, koska pappi on edelleen Kongosta.
PK: Kongosta?
Minä: Kongosta. Ja asuu siinä isomman kirkon vieressä. Edelleen.
PK: Kiitos.
Ja kaahaa pois.
Kohtaaminen 6
Postinkantaja soittaa torvea ja huutaa todella kovalla äänellä auton ikkunasta.
PK: Teille on sähkölasku! Nyt jos ette maksa niin teiltä katkaistaan sähköt!
Minä: Tämä lasku on jo maksettu. Sähkölaskut tulee meille sähköpostilla.
PK: Mitä?
Minä: Tämä lasku on jo maksettu, mutta kiitos.
PK: Tämä täytyy maksaa nyt, muuten teiltä katkaistaan sähköt.
Minä: Kiitos kovasti.
Ja postinkantaja kaahaa pois.
Tämähän kuin kohtaus lastenkirjasta Fedja-setä, kissa ja koira, jossa postikantaja Petškin ja naakanpoika pitkäkynsi käyvät vastaavaa keskustelua!
Kop-kop
Kuka siellä?
Minä täällä, posteljooni Petškin, toin teille Pörriäisen.
Kop-kop
Kuka siellä?
Minä täällä, posteljooni Petškin, toin teille Pörriäisen.
**
😀 Ehkä meidän posteljooni on lukenut sen! Olin ihan unohtanut, mutta olet oikeassa! 😀
On se onni, että meillä ei kailoteta, ei se posti aina täälläkään oikein osu, mutta yleensä.
Täällä tuo postinkantajan suhailu ja huutelu ei näytä herättävän minkäänlaista ihmetystä. Kuulunee asiaan. 😀
Taitaa teillä kuitenkin posti lopulta päästä perille toisin kuin täällä Suomessa. Ja jos meillä joku postilähetys perille tulee, niin se on kyllä ollut matkalla varsin pitkään 😁 Ja onhan tuossa italialaisessa menetelmässä se hyvä puoli, että tutustuu uusiin ihmisiin lähetyksiä jaellessa…
Hahhaaaa! Totta! Postin jakaminen ei täällä todellakaan ole mikään yksilösuoritus! Hieman olen kyllä huolissani meidän papin postista…
No huh..huh, onko postinkantaja lukutaitoinen, kun ei selviä osotteita hallitse??? Kuulostaa hassulta, että samalle papille on viikottain kirjeitä ja aina vaan hän tulee teille tuomaan niitä? Vaikka olet jo monesti kertonut, missä pappi asuu? Rautalangasta siellä pitää asiat vääntää 😀 Mukavaa loppuviikkoa! Tepa
Luulen, että postinkantaja ei kauheasti keskity, kun kyseessä on ulkomaalainen nimi kuoren päällä. Mutta aina ne lopulta perille tulee! 😀
😂😂😂😂😂😂😂😂
Minäkin ajattelin välittömästi Edvard Uspenskin posteljoonia 🙂 – Sveitsissä postin jako menee toisen ääripään mukaan. Avaan talon oven sisältäpäin, kun posteljooni tulee portista. Hän ei silti anna kirjeitä minulle, vaan sujauttaa ne lukolliseen postilaatikkoon. Ettei vaan mene väärälle ihmiselle.
Hahhhaaaaa!voi että,näitä on hauska lukea.Teille ei ehkä niin hauskaa joka kerta:D