Rouva Antonia, 77, on melkoinen pakkaus.
Lauantai-iltana hän hätyytteli minua kävelykepillä kun pihistin taloyhtiön pihasta rosmariinia.
Siis pihistin rouva Antonialle rosmariinia hänen omasta pyynnöstään.
Ellen olisi jo ollut rouvan gnocchi-koulussa, olisin saattanut hieman hätkähtää, mutta nyt nauratti.
Ja niin nauratti myös rouvaa.
Tutustuimme rouva Antoniaan Roomassa, kun menimme Alession äidin, rouva Ritan luo lounaalle. Naiset ovat olleet ystäviä jo kymmeniä vuosia.
Paikallinen tietotoimisto halusi tietää meistä kaiken – ja ilmeisesti tyytyväisenä lukuisiin yksityiskohtiin rouva A tiedusteli, haluaisimmeko opetella hänen bravuurinsa: perunattomat gnocchit.
Vain typerys olisi kieltäytynyt.
Bravissima, kähisi rouva A, sopi treffit lauantaille ja pyysi minut Facebook-kaverikseen.
Rouvan FB-profiilikuvasta minua katsoo nainen noin 35 vuoden takaa: huikean kaunis, valkoiseen paitaan ja pieniin punaisiin pöksyihin pukeutunut roomatar, joka on juuri rennosti heittänyt toisen jalkansa tuolille ja toisen käden pään taakse.
Kuvavalinnan seurauksena rouvalla onkin nyt vipinää, sillä nuori milanolainen ihailija halajaa romanttista kohtaamista Roomassa.
Sattuneesta syystä rouva A joutuu kuitenkin pakoilemaan innokasta rakastajaa. Hän onkin kertonut ihailijalleen olevansa naimisissa mustasukkaisen miljonäärin kanssa. Jopa henkivartija on mainittu esteenä tapaamiselle. Pakeneminen on mahdotonta, täysin mahdotonta.
Mainitsinko jo, että rouva A on 77-vuotias leski?
Gnocchi-koulumme kokoontui lauantaina.
Aivan ensimmäisenä lainasimme naapurista pöydän – kukaan ei tosin muistanut kysyä lupaa, mutta palautimme sen myöhemmin kuin uuden.
Sitten rouva A heitti kastikkeen pöhisemään kaasuhellalle ja vaivasi taikinan. Meidät hän otti mukaan vasta kun tuli aika rullata, leikata ja painella.
Miehesi on parempi pyörittelijä kuin sinä, nyökkäili rouva A.
Ja oikeassahan hän oli – vaikka olisin voinut vannoa, että Mikkoa siivittäneet bravo-huudot johtuivat osaksi hänen sukupuolestaan.
Minä sain tyydyttävän arvosanan. Ja kutsun kahville, kun seuraavan kerran tulemme Roomaan. Niin ja siitä kepistä, mutta vain hellästi. Olemme myös lähetelleet whatsapp-viestejä.
Entä ne gnocchit? Bravo!
Tässä vielä resepti, ilman turhia desilitroja tai grammoja:
- Lorauta kattilan pohjalle tilkka öljyä ja laita levy miedolle lämmölle. Lisää joukkoon pilkottua sipulia, varsiselleriä, porkkanaa ja raakaa jauhelihaa. Signora A käyttää possua ja vasikkaa, mutta kukin tekee mielensä mukaan.
- Anna pöhistä hissukseen kunnes liha on vaaleaa (35-40 min). Sitten sekaan vajaa lasillinen valkoviiniä, suolaa, pippuria ja neljä tölkillistä säilyketomaatteja.
Kastike saa rauhassa muhia hiljaisella lämmöllä sillä aikaa kun teet gnocchit.
- Tarvitset taikinaan vain vehnäjauhoja ja vettä. Voit halutessasi lisätä mukaan hieman suolaa, mutta signora Antonia laittaa suolan vasta keitinveteen.
- Sitten vesi kiehumaan ja jauhoista keko pöydälle.
- Pyöräytä jauhokeon huipulle kuoppa ja kaada siihen lähes kiehuvaa vettä. Aloita taikinan sekoittaminen haarukalla, ettet polta itseäsi.
- Jatka taikinan vaivaamista ja lisää taas kuumaa vettä. Vaivaa kunnes taikina on sopivan napakkaa eikä tartu pöytään. Jauhottaminen on sallittua, mutta muista maltti. Tunnet kyllä näpeissäsi, koska taikina on valmista.
Sitten rullailemaan:
- Ota pöydälle kupillinen kylmää vettä. Leikkaa sitten veitsellä taikinasta paloja, levitä pöydälle jauhoja ja pyöritä taikinasta varovasti kostutetuin käsin sopivasti jauhotettuja, ohuita ”taikinapuikkoja”. Varo, ettet kostuta käsiäsi liikaa.
- Leikkaa puikoista noin parin sentin mittaisia paloja, paina niitä kevyesti etusormella tai haarukalla ja pyyhkäise palat kekoon odottamaan.
Voit jo tässä vaiheessa laittaa ison kattilallisen vettä kiehumaan.
- Kun olet painellut kaikki gnocchit, lisää kattilaan suolaa (merisuolaa), maista veden suolaisuus, kaada sekaan tilkka oliiviöljyä, sekoita ja heitä kaikki gnocchit veteen. Anna kiehua sopivasti ja pyöritä aina välillä puuhaarukalla hellästi, etteivät gnocchit tartu pohjaan. Pyörittämissuunta on aina myötäpäivään.
- Keitä gnoccheja kunnes ne ovat kypsiä. Voit odottaa, että ne nousevat pintaan tai maistaa rohkeasti.
- Valuta gnocchit ja sekoita ne kastikkeen kanssa.
- Tarjoile heti.
Varaa riittävästi aikaa. Rouva Antonia sanoi homman sujuvan kolmessa sekunnissa, mutta saatoimme kyllä käyttää kokkaamiseen useamman tunnin.
Toki siinä ajassa vaihdettiin kuulumiset (moneen kertaan) ja katsottiin sivusilmällä sekä jalkapalloa että saippuaoopperaa.