Nyt jännitetään, millaisen vesimyllyn Ylönen rakentaa

Talkoissa nyt: Kuvataiteilija Kimmo Ylönen.

Viipyy: Kaksi viikkoa.

Tehtävät: Kiviaidan rakentaminen, maisemointi ja pengertäminen, istutustyöt,  Piccolo Salvon huonejaon suunnitteleminen, hajonneiden asioiden korjaaminen, vessan viimeistely, huonojen vitsien viljely.

Työskentelee: Ruoka-, juoma- ja vaellusmaastopalkalla.

Mieluisin työ: Kiviaidan latominen.

Suurin voitto: Kuokan varttaminen.

Lempiruoka: Villa Santa Marian lihakauppiaan tekemät makkarat.

Kimmo Ylönen hyppäsi polkupyörän päälle Norrskatassa eli Turun saaristossa reilu viikko sitten keskiviikkona kello 5.25 ja polki puolessa tunnissa Korppooseen vievälle lautalle.

Matkalla hän väisti hirveä, tapasi kaksi peuraa ja tuhottoman monta rusakkoa.

Korppoosta Ylönen jatkoi bussilla Turkuun ja sieltä toisella bussilla Helsinki-Vantaalle. Hän rikkoi lakia eli oikaisi suojatien vierestä ehtiäkseen bussista toiseen.

Roomaan Ylönen laskeutui myöhään iltapäivällä. Poimimme hänet lopulta kyytiin Chietin linja-autoasemalta iltaseitsemältä. Mies vaikutti hämmästyttävän pirteältä, kun lopulta pääsimme Piccolo Salvoon joskus pimeän laskeutumisen jälkeen.

Seuraavana aamuna Ylönen jo mietti, mitä vuotavalle vessalle pitäisi tehdä.

Sitten hän liimasi kasaan kaikki hajottamani asiat: Vaiteliaan miehen, ristiltä pudonneen Jeesuksen ja puolitoista euroa maksaneen turkoosin kulhon.

Niiden jälkeen hän aloitti kiviaidan suunnittelun ja rakentamisen yhdessä Mikon kanssa.

Parhaillaan Ylönen etsii kakkostalon kellarista materiaalia vesimyllyyn, jonka hän aikoo viedä Fiume Sangrolle.

Fallon vesimylly on Ylösen kolmas: ensimmäinen pyörii Balilla riisipellon kastelukanavassa ja toinen Makedoniassa Sloeshtican kylän läpi virtaavassa joessa.

Ylösen myllyt heiluttavat vihreän tiedon lippua. Hän haluaisi, että ihmiset innostuisivat rakentamaan omia myllyjään – ja heräisivät siinä samalla miettimään, kuinka paljon vesistöissä on roskaa.

JOKAINEN MYLLYNSÄ VESILLE VIEVÄ VOISI SITTEN SAMALLA REISSULLA KERÄTÄ ROSKIA POIS.

Hyvä idea, vai mitä.

Ylönen rakentaa myllyjä matkoillaan eikä koskaan osta osia niitä varten. Myllyt syntyvät niistä asioista, mitä paikan päältä löytyy. Arvasittekin varmasti jo, että osien täytyy olla sellaista materiaalia, etteivät myllyt saastuta luontoa.

Jokaisen myllyn kruununa heiluu ”lippu”, jonka Ylönen valitsee paikallisesta kasvista. Piccolo Salvon vesimyllyyn hän aikoo laittaa muratinlehden.

Miehellä on siis myös huumorintajua.

Lupaa, että laitan teille tänne heti valokuvan, kun mylly on valmis ja Ylönen laskee sen Fiume Sangroon.

Sitä ennen voitte tutustua Kimmo Ylösen töihin täällä.

Katsokaa tarkasti Kaikkihärkää. Se on lumoava.