Salvo Montalbanon Kiltteysviikko kuluu hämmästyttävän nopeasti.
Karkumatkoja on edelleen nolla, vaikka päivä nro 5 on jo kääntynyt iltaan ja Salvo on yöpuulla.
(Eli nukkuu sängyssä pää Mikon tyynyllä.)
Toisaalta tarkennetussa puutarhavalvonnassa oleva komisario on näppäränä tyttönä keksinyt uutta ohjelmaa.
(Ihan kuin sen pää olisi tyhjentynyt kaikesta siitä, mitä se on tähän mennessä oppinut.)
- Remmissä riehuminen on mahtavaa. Mahtavaa! Piazzan yli puutarhaan on pakko pyöriä ja repiä ja hillua ja riuhtoa aivan vimmatusti.
- Pipan vaaniminen on mahtavaa. Mahtavaa! Ihan parasta on mennä kielletyn hiekkakasan päälle ”piiloon”, tuijottaa maanisesti ja hyökätä sitten, kun Pipa erehtyy katsomaan muualle.
- Kävelylenkit, nekin ovat mahtavia, Mahtavia! Tärkeintä on olla ensimmäisenä perillä. Hinnalla millä hyvänsä,
- Pelkääminenkin on mahtavaa. Mahtavaa! Voi vaikka keksiä, että nyt pelottaa pimeä. Tai paperipussi. Tai tuuli. Siis sisällä. Sitten voi kiivetä lähimmän ihmisen syliin ja vapista turvassa koko 25 kilon voimalla.
- Varvastossut, ne vasta mahtavia ovatkin! Mahtavia! Erityisesti Mikon oikean jalan varvastossut.
- Puhtaat lakanat, ne taas ovat kaikkea muuta kuin mahtavia. Onneksi ne voi muuttaa mahtaviksi pissaamalla keskelle sänkyä.
PS: Päivän visuaalisena osuutena näette Salvon matkan piazzan yli puutarhaan. Pahoittelemme kuvien heikkoa laatua.
Tuosta typystä ei voi olla tykkäämättä?
Olet oikeassa. Välillä tuntuu, että pää repeää sen kanssa, mutta toisaalta se on aivan mainio hahmo. Ja erinomainen lämpöpatteri – vaikka toivoisinkin, että se tajuaisi nukkua sängyn jalkopäässä. Tänä aamuna se oli vallannut puolet sängystä. Kun avasin silmät, huomasin, että naaman edessä oli sen takamus.
Ei käy tylsäksi, ei. ?