Olin jättänyt pihamme ainokaisen basilikan aurinkoon ja karu totuus sen kunnosta paljastui, kun kiikutin sen Rossanan keittiöön: basilikamme oli kellertävä ja nääkähtänyt, Rossanan basilikat olivat tummanvihreitä ja raikkaita.
Ehdin jo ajatella, että peston tekeminen loppuisi ennen kuin se ehtisi edes alkaa, mutta Rossana nyppi tyynesti isoimmat lehdet myös meidän basilikastamme ja ryhtyi hommiin.
Rossana käyttää pestossaan basilikan lisäksi pinjansiemeniä, saksanpähkinöitä, valkosipulia ja oliiviöljyä. Minä kävin ostamassa pinjansiemenet ihan kaupasta, mutta saksanpähkinät olivat Rossanan oman puun satoa viime vuodelta.
Aivan ensimmäisenä revitään riittävä määrä basilikanlehtiä. Sitten ne huuhdellaan ja kääritään puuvillaiseen keittiöpyyhkeeseen. Pyyhe kiepautetaan tiukaksi rullaksi niin, että lehdet jäävät ns. pussiin, mutta eivät muserru.
Ja nyt seuraa nerokas osuus: pyyhepussukkaa ravistellaan napakasti – ja kas, lehdet ovat kuivia.
(Uusien perunoiden peseminen ämpärissä luudanvarrella pyörittämällä on minulle ihan tuttu juttu, mutta tätä pyyhetouhua en ollut nähnyt ikinä.)
Monet tekevät peston morttelissa, mutta Rossanalle se on liian hidasta puuhaa. Me siis käytimme pientä tehosekoitinta.
Tästä määrästä saat noin 300 grammaa pestoa.
Rossanan pesto
- 3-4 kourallista basilikanlehtiä
- 1 valkosipulinkynsi
- 15 g pinjansiemeniä
- Noin puoli kourallista saksanpähkinöitä
- Oliiviöljyä
Laita ensin tehosekoittimeen valkosipuli, siemenet ja pähkinät. Pyöräytä ne mahdollisimman hennoksi murskaksi ja kaada sitten seos kuppiin odottamaan.
Heitä seuraavaksi sekoittimeen basilikanlehdet, lorauta päälle hieman oliiviöljyä ja surauta tahnaksi.
Sekoita seokset keskenään kupissa ja kaada ne sitten säilytyspurkkiin. Lisää loraus oliiviöljyä ja sekoita lisää, kunnes pesto on tasaista.
Kaada lopuksi peston päälle niin paljon oliiviöljyä, että purkki on täynnä, mutta älä sekoita öljyä pestoon.
Peston päällä oleva öljy varmistaa sen, että pestosi säilyy kylmässä noin kuukauden. Ilman ”täyteöljyä” pesto säilyy vain päivän tai kaksi.
Muista täyttää purkki öljyllä aina sen jälkeen, kun olet ottanut pestoa.
Voit myös pakastaa peston jääpalarasiassa. Silloin ei tarvitse huolehtia öljyn lisäämisestä. Sulatat vain pienessä kattilassa miedolla lämmöllä niin monta palaa kuin tarvitset.
Rossana annostelee pastan kanssa syötävän peston näin: ruokalusikallinen tai yksi pakastekuutio per ruokailija.
Jotkut täällä Fallossa laittavat pestoon myös esimerkiksi pecorinoa tai parmesaania, mutta Rossana moittii, että juuston maku nurjertaa peston.
Niinpä hän lisää juuston vasta siinä vaiheessa, kun pesto on jo sekoitettu pastaan.
Näitä kun lukee on mielikuvituksessaan Montefiasconessa jossa pari vuotta sitten oltiin mökinomistajana vielä.
Kiitos kirjoituksistasi!
Kiitos mukavasta palautteesta!
Kuulostaa herkulliselta!
Ja on! Kokeile ihmeessä!