Permesso di costruire eli lupapaperinippu lepää leimojen kanssa työpöytäni kulmalla.
Loikin keskiviikkona aamulla hakemaan muovitaskuun pakatun paperinivaskan kunnantalolta ja säntäsin sitten heiluttamaan sitä kivikasassa riehuville Settimiolle ja Mikolle.
Menomale, luojalle kiitos, sanoi Settimio.
Voidaan siis aloittaa, sanoi Mikko.
Kyllä, töiden aloittamiseen on nyt virallinen lupa, joka saapui kolme viikkoa sen jälkeen, kun Settimio oli aloittanut työt.
Nyt meillä on siis lupa esimerkiksi peruskallion piikkaamiseen ja sikalan seinien purkamiseen sekä viemäröinteihin.
Ja kuten kuvista huomaatte, muutamat noista hommista oli todellakin aloitettu (ja jopa hoidettu) jo ennen keskiviikkoa…
Toivon, että permesso di costruire koskee myös lattiavaluja, koska ymmärtääkseni niiden aika saattaa tulla hyvinkin pian.
Rakenteisiin emme saa vielä koskea, sillä sitä lupaa odotetaan Chietistä.
Tänään ohjelmassa on sorakuorman taltuttamisen lisäksi leimamerkkien ostaminen Villa Santa Marian tupakkakaupasta.
Sen jälkeen pääsemme postiin maksamaan seuraavan lupalapun.
Sitten toivomme, että Chietissä sanotaan pian kyllä.
Huh huh, on tuo kyllä kovaa puuhaa, uskon, ettei Mikon tarvitse mennä lenkille? Kunto varmasti kohenee tuossa puuhassa? Rankkoja töitä! Mukavaa viikonloppua! Terv Tepa
Mielenkiintoista seurata kivirakentamista. Täysin tuntematonta vain suomalaiseen rakentamiseen tottuneelle. Tosin suosikkiohjelmassani Grand Designsissa on silloin tällöin kivirakentamista. Romahtamispisteessä olleen linnan uudelleen rakentaminen oli hämmästyttävää. Suomessa ei ole taitoa ja mielenkiintoa pelastaa vanhoja rakennuksia.
Kiitos blogistasi – koukuttavaa!
Kyllä tässä koko ajan oppii uutta. Ja tosi erilaisia asioita täytyy miettiä, jos vertaa Suomeen. Meillä ei siis ollut mitään tajua kivirakentamisesta, kun aloitettiin tämä projekti, vaikka Suomessa ollaankin raksattu vähän kaikenlaista. Onneksi sitä näköjään oppii tekemällä näitäkin juttuja. Ja Settimio on ihan loistava mestari.
Vihdoinkin tapahtuu jotain pysyvää. Brawo! olen täällä ollut hengessä mukana, jos viikosta toiseen jne. vaan joutuu purkamaan ja purkamaan niin mitä siitä tulee. Alakulo ja kyllästyminen ja vaikka mitä.
Vaan nyt, tositoimet ovat käynnistyneet. Toivotan teille puhtia ja pitkää pinnaa. Kyllä se siitä.
Kiitos kovasti! Kieltämättä nyt on aika mainiot fiilikset, kun vihdoinkin rakennetaan eikä vain pureta. Settimio on niin tehokas, että näkyvää jälkeä ja edistystä tulee joka päivä.
Kiitos! Täällä tiukennettiin säädöksiä sen jälkeen, kun L’Aquilassa oli 2009 maanjäristys, jossa kuoli yli 300 ihmistä. Rakentajat onneksi ottavat uudet määräykset todella vakavasti. Kyse on paitsi turvallisuudesta myös vastuista.
Fallo ei ole pahimmalla järistysvyöhykkeellä, mutta onhan se toki niin, että koko Italia on Sardiniaa lukuunottamatta maanjäristysaluetta.
Yritän jossain vaiheessa avata vähän tarkemmin sitä, miten nuo maanjäristyssuojat tehdään.
Salikorttia ei tosiaan tarvitse edes harkita. Ja intervallitreenitkin hoituvat yläkylän portaissa. 😀
Lisään arvauksesi listalla – vaikka toivon kyllä, että tarvittavat paperit tulisivat nopeammin. Pidä peukkuja!
Moro! Hienoa että hommat etenee ja toivottavasti Chietin lupa on läpihuutojuttu 🙂
Tekisi mieli lähettää Mikolle Fiskarsin lapio, kun joutuu kaivelemaan tuollaisella ameriikan mallilla. Vaikka voipi tuo hyvä ollakin..
-Mikko Ylöjärveltä
Kiitos! Mä en osaa lainkaan kaivaa tuollaisella pitkävartisella lapiolla, jota täällä suositaan, mutta Mikko tuntuu mieltyneen siihen. Me tuotiin Suomesta pari Fiskarsin lapiota, jotka istuu mun käteen huomattavasti paikallista mallia paremmin. Ja Fiskarsin lumilapiokin löytyy tontilta. Vaarilla loksahti suu auki, kun nostettiin se suksiboksista piazzalle. 😀
Kiitos kauniista ajatuksesta!
😀 Meinaatko, että ei kannata ilmoittautua Pientä pintaremonttia -ohjelmaan? 😀
Settimio on kyllä aivan mahtava. Meillä kävi tolkuton säkä tässä asiassa.
Ja kiitos tsempistä, sitä tarvitaan!
Homma etenee nyt näemmä kuin Strömsössä konsanaan. Hienoa. Ja hetken päästä selvästi jo kattokin paikallaan.
Kyllä, Strömsössä ollaan, vaikka kattojen kanssa taitaa vielä kulua tovi! Sitä kohti kuitenkin!
Huh huh, on tuo kyllä kovaa puuhaa, uskon, ettei Mikon tarvitse mennä lenkille? Kunto varmasti kohenee tuossa puuhassa? Rankkoja töitä! Mukavaa viikonloppua! Terv Tepa
Kiitos, Tepa! Ei täällä tosiaan kunto pääse ainakaan rapistumaan. 😀 Mukavaa viikkoa sinulle!
Mielenkiintoista seurata kivirakentamista. Täysin tuntematonta vain suomalaiseen rakentamiseen tottuneelle. Tosin suosikkiohjelmassani Grand Designsissa on silloin tällöin kivirakentamista. Romahtamispisteessä olleen linnan uudelleen rakentaminen oli hämmästyttävää. Suomessa ei ole taitoa ja mielenkiintoa pelastaa vanhoja rakennuksia.
Kiitos blogistasi – koukuttavaa!
Kyllä tässä koko ajan oppii uutta. Ja tosi erilaisia asioita täytyy miettiä, jos vertaa Suomeen. Meillä ei siis ollut mitään tajua kivirakentamisesta, kun aloitettiin tämä projekti, vaikka Suomessa ollaankin raksattu vähän kaikenlaista. Onneksi sitä näköjään oppii tekemällä näitäkin juttuja. Ja Settimio on ihan loistava mestari.
Vihdoinkin tapahtuu jotain pysyvää. Brawo! olen täällä ollut hengessä mukana, jos viikosta toiseen jne. vaan joutuu purkamaan ja purkamaan niin mitä siitä tulee. Alakulo ja kyllästyminen ja vaikka mitä.
Vaan nyt, tositoimet ovat käynnistyneet. Toivotan teille puhtia ja pitkää pinnaa. Kyllä se siitä.
Kiitos kovasti! Kieltämättä nyt on aika mainiot fiilikset, kun vihdoinkin rakennetaan eikä vain pureta. Settimio on niin tehokas, että näkyvää jälkeä ja edistystä tulee joka päivä.
Mielenkiintoista tuo maanjäristyksiin varautuminen.
Tsemppiä projektille.
Kiitos! Täällä tiukennettiin säädöksiä sen jälkeen, kun L’Aquilassa oli 2009 maanjäristys, jossa kuoli yli 300 ihmistä. Rakentajat onneksi ottavat uudet määräykset todella vakavasti. Kyse on paitsi turvallisuudesta myös vastuista.
Fallo ei ole pahimmalla järistysvyöhykkeellä, mutta onhan se toki niin, että koko Italia on Sardiniaa lukuunottamatta maanjäristysaluetta.
Yritän jossain vaiheessa avata vähän tarkemmin sitä, miten nuo maanjäristyssuojat tehdään.
Jippiiiii!!!, Oli jo aikakin.
Sanos muuta! Hurraa!
Tulee kädet kipeäksi, kun vaan katselee kuvia. Kova homma. Tsemppiä.
Kiitos! Nyt on ihan hyvät fiilikset, kun purkamisen sijaan oikeasti rakennetaan!
ehkä viisipäivää veikkaan. näkee kuvista hyvin miten innostuneita olette .eikun tsemmppiä sinne .
Sä olet optimisti! Hyvä! Optimismia täällä aina välillä kaivataan kipeästi, jos oma usko alkaa horjua! 😀
Hirmu homma, mutta eipä tarvitse salille lähteä työpäivän päälle. Veikkaisin että 60 päivää, toivottavasti tulee nopsemmin!
Salikorttia ei tosiaan tarvitse edes harkita. Ja intervallitreenitkin hoituvat yläkylän portaissa. 😀
Lisään arvauksesi listalla – vaikka toivon kyllä, että tarvittavat paperit tulisivat nopeammin. Pidä peukkuja!
Moro! Hienoa että hommat etenee ja toivottavasti Chietin lupa on läpihuutojuttu 🙂
Tekisi mieli lähettää Mikolle Fiskarsin lapio, kun joutuu kaivelemaan tuollaisella ameriikan mallilla. Vaikka voipi tuo hyvä ollakin..
-Mikko Ylöjärveltä
Kiitos! Mä en osaa lainkaan kaivaa tuollaisella pitkävartisella lapiolla, jota täällä suositaan, mutta Mikko tuntuu mieltyneen siihen. Me tuotiin Suomesta pari Fiskarsin lapiota, jotka istuu mun käteen huomattavasti paikallista mallia paremmin. Ja Fiskarsin lumilapiokin löytyy tontilta. Vaarilla loksahti suu auki, kun nostettiin se suksiboksista piazzalle. 😀
Kiitos kauniista ajatuksesta!
Veikkaan että saattaapi mennä 20 päivää. t. Aila
Laitan sun arvauksen listalle!
Settimo näyttää osaavan hommansa! Hyvältä näyttää. Tää ei todellakaan ole pientä pintaremonttia! Tsemppiä Teille!!!
😀 Meinaatko, että ei kannata ilmoittautua Pientä pintaremonttia -ohjelmaan? 😀
Settimio on kyllä aivan mahtava. Meillä kävi tolkuton säkä tässä asiassa.
Ja kiitos tsempistä, sitä tarvitaan!